Hiilareista

Personal Trainer Arttu:
Eroon nälästä - hiilihydraatit, milloin ja kuinka paljon?

Suomi on hiilareiden luvattu maa. Meillä on ruista, marjoja, juureksia ja tietysti pottuja. Kesäisin tuoretta kasvista laidasta laitaan ja vieläpä useimpia niistä luomuna.
Nyt kun on internetit ja lentokoneet, niin saammekin melkein mitä tahansa sapuskaa halajamme. Tarjolla on pastaa, riisiä tai vaikkapa nuudeleita. Herkkuosastolla on sipsiä, karkkia, leivonnaisia, pikaruokaa ja mukitolkulla kokiksia asun muita energiajuomia. Eli tarjontaa on yllin kyllin ja kauppa käy.

Virallinen taho (THL) suosittelee lautasmallissaan mm. aika suuria määriä viljatuotteita ja muitakin hiilihydraatteja noin niin kuin yleisohjeena. Saman määrän, niin sinulle kuin minullekin, aktivisuustasoon tai kokoon katsomatta. Perin merkillistä!

Onko sitten merkitystä minkälaisesta lähteestä hiilarit sitten saa? Toiset nostavat verensokeria nopeammin kuin toiset ja toki määrälläkin on oma merkityksensä. Ja sitten on vielä ne antiravinteet. Eli toki on merkitystä ja paljonkin.

Puhdas sokeri nostaa sokeriarvoja hyvinkin nopeasti varsinkin silloin kun rasvaa tai proteiinia ei ole kaverina.
Ja kohta iskee väsy kun sokeritasot romahtavat, sehän tietää näläntunnetta ja silloinhan on syötävä. Ravintoa ei tosin tarvittaisi, mutta mitäs se auttaa kun on huutava nälkä.
Tämän näläntunteen aikaansaamiseen ei välttämättä tarvita puhdasta sokeria vaan saman asian ajaa pasta, riisi, peruna tai mikä tahansa runsaasti hiilihydraattia sisältävä ravintoaine kun sitä on tarpeeksi.

Pudota siinä sitten painoa kun on jatkuva nälkä! Kovalla itsekurilla se onnistuu toisilta jonkun aikaa, mutta jossain vaiheessa useimmilla lähtee homma lapasesta ja syödään kaikki mitä käsiin saadaan. Kuulostaako tutulta? Uskoisin, että useimmille meistä tämä on tuttuakin tutumpi juttu, siis se kun mikään ei tunnu riitävän.

Ihmisolennon hiilihydraattivarastot ovat keskimäärin 500g hujakoilla ja sen yli menevä määrä varastoidaan rasvana lantehille. Se osa hiilareista, joka ei mene käyttöön varastoituu siis rasvana.
Kun kaupungilla ympärilleen katselee, niin sitä varastorasvaa on aika paljon.
Tämä varastointisysteemi on oivallinen juttu tai ainakin oli aikoinaan kun sapuskan saanti ei aina ollut niin säännöllistä.

Antiravinteilla tarkoitan kasvin omaa puolustusmekanismia. Tämä kasvin mekanismi kehittää myrkynkaltaisia ainehia itseensä ja kun me kasvin syömme, niin se ei ainakaan terveyttä edistä. Kasvitkin osaavat olla fiksuja, kuten myös useimmat villieläimet, jotka jättävät moiset kokonan syömättä.
Nämä antiravinteet eivät terveelle ihmiselle näkyviä tai tuntuvia haittoja aiheuta, mutta niin voi mahdollisesti käydä jossain vaiheessa, varsinkin heille joilla on/suvussa esiintyy autoimmunisairauksia. Vähintääkin ajattelemisen arvoinen asia on tämäkin.

Hiilareiden sietokyky vaihtelee rajustikin ja jokaisen tulekin etsiä se oma tasonsa. Kun ylimääräiset rasvat on sulateltu, niin suurimmalla osalla kestokyky paranee eikä kierre lähde enää niin helposti käyntiin. Mutta se toki lähtee heti kun liioittelee.

Ajoituksella on myös merkitystä. Kroppa on vastaanottavaisin hiilareille parin tunnin ajan treenin jälkeen. Tämä aikaikkuna aiheuttaa kaikkein vähiten niitä kurjia näläntunteita ja saadaan ne hiilarit koneseen siihen tehtävään joka on niille varattu.
Isolle osalle ei synny näläntunteita ollenkaan kun pysytään kohtuudessa ja ajoitetaan hiilarit oikein.
Kohtuus tarkoittaa 50-150g hiilareita kasvisten, marjojen, valkoisen riisin tai bataatin muodossa.

Kun verensokeri ei heittelehdi tolkuttomasti ylös alas, niin nälänhallinta on paljon helpompaa, jopa helppoa. Vielä kun opettelee ottamaan asian päivä kerrallaan, niin homma menee kuin itsestään.

Asia on helppo testata. Kokeilee kuukauden ja jos ei nappaa, niin jatkaa vain vanhaan malliin.
Toki asiaan liittyy muitakin huomioonotettavia asioita, mutta lähestyin asiaa hiilareitten näkökulmasta tällä kertaa.